Ensimmäisenä on hyvä nopeasti selittää, mitä tarkoitan iskunkestävällä valtiontaloudella. Kun puhutaan koneista ja laitteista, käytetään sanaa robusti. Robusti tarkoittaa esim. koneissa sitä, että pöly, polttoaineen laatu, tärinät ja sää ei vaikuta koneen toimintaan merkittävästi. Vankka, kestävä, luotettava ja häiriökestoinen. Suomen taloutta pitäisi pystyä kuvaamaan näillä sanoilla. Onko se sitä nyt?
Suomen valtion talous, vuosi toisen perään, on rakennettu oletuksella, että tulevaisuuden talouskasvu tasapainottaa budjetin. Kun tätä samaa harhaa toistetaan, lopputulos ei parane, vaan kuoppa syvenee. Kuinka monta kertaa talouskasvun ennusteiden heikosta osumatarkkuudesta olemme saaneet lukea viime vuosikymmeninä? Ja vaikka nyt valtiontalous on orastavassa kasvussa, 0,9% talouskasvu ei tule kattamaan alijäämää. Käännös on tietysti positiivinen asia, mutta kunnianhimo ei saa missään tapauksessa loppua tähän.
Valtiontalouden iskunkestävyyden lisäksi meillä tulee olla iskukykyinen reaalitalous. Reaalitaloudella tarkoitan iskukykyistä yksityistä sektoria, joka pystyy tarttumaan kiinni nopeammin makrotalouden muutoksiin. Parhaassa tapauksessa itse ajamaan muutosta. Iskukyky rakentuu pitkäjänteisestä osaamisen kehittämisestä tuotannossa, tuotekehityksessä, myynnissä ja markkinoinnissa.
“Suomen talouskasvu lähtee hieman hitaammin käyntiin tämän kriisin jälkeen kuin muilla vientivetoisilla talouksilla.” Alaspäin mennäänkin sitten samaa tahtia kuin muutkin, ehkä jopa nopeammin. Iskukyvyn tulee olla sen verran vahvaa ja laaja-alaista, että toimialakohtaiset häiriötilanteet eivät romuta kasvunäkymiä välittömästi. Suomen vientivetoiset toimialat ovat vahvasti syklisiä. Eli välillä menee paremmin ja välillä kauppaa ei synny samalla tavalla. Eri toimialat tiedostavat tämän investointeja tehdessään, mutta valtiontaloudessa tämä ajatus sivuutetaan kerta toisensa jälkeen.
Lisäksi tosiasia on se, että nykypäivänä kilpailemme laajasti globaalisti. Nokia-aikana yksittäinen iso veturi veti käyntiin myös paikallista kilpailua ja liiketoimintaa. Nyt jokaisen yrityksen tulee löytää kasvu ja liiketoiminta kilpailemalla globaalisti ja ulkomaisia yrityksiä vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee olla laajemmin kilpailukykyisiä, eikä yksittäinen toimiala riitä veturiksi talouskasvuun.
Tarvitsemme laaja-alaisempaa kilpailukykyä tuotantokustannuksien, tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin sekä tarvittavien resurssien (raaka-aineet, sähkö, höyry/energia) osalta. Konkreettisia asioita, joilla kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa parantavasti ovat muun muassa julkistalouden keventäminen (verotuksen keventäminen), infrainvestoinnit, panostukset kouluttautumisen (luokkakoon pienentäminen) – myös uudelleenkouluttautumiseen.
T: Vesku
